Mitä todellisuus on?

Onko totta että meidän on puhuttava toisillemme?

Tiistai 14.8.2018 klo 6:21 - R.J.

Onko totta, että meidän on puhuttava toisillemme?

Saa puhua mutta ei tarvitse puhua!

Tämä koskee jokaista tilannetta, jossa kommunikoimme toistemme kanssa. Läheiset suhteet ovat vaativimmat!

Parisuhteen pelastuksena pidetään ajatusta,että on puhuttava! Vieläpä mennään niin pitkälle, että onnistuneen kommunikoinnin odotetaan päättyvän tulokseen.

Jokaisen meidän viestimme sisältää toiveen; hyväksy minut tai rakasta minua! Jos pitää puhua, on ajatuksessa mukana pakottamista (tavallaan hyökkäys). Mitäpä jos tuo toinen ei hyväksykään minua. Se mahdollisuus pelottaa.

Siis olisi todennäköisesti parempi ajatella, että saa olla hiljaa, kunnes on valmis puhumaan. Silloin on valmis ottamaan vastaan senkin vaihtoehdon, että kuulija ei pysty kohtaamaan kuulemaansa.

Jos toinen odottaa puhumista, tavallaan vaatii, tapahtuu niin, että kuulija estää puhujaa kertomasta asiaansa vapaasti. Hän puhuu, mutta puhuu vain siitä minkä kuulija kykenee ottamaan vastaan. Eli kuulijan toive ohjaa puheen aiheita. Voimakkaimmillaan saatetaan jäädään puhumaan small-talk´ia. Sekin on hyvä aloitus, mutta vain aloitus!

Saa puhua mutta ei tarvitse, ennenkuin on siihen valmis!

Jokaisella meillä on tarve tuoda esiin mielessämme olevia pelkoa herättäviä asioita. Siihen tarvitaan kommunikointia ja kuulijaa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: toive, pelko, kommunikointi, vaatimus, hyökkäys, pakko, small-talk

Mikä ero on tietämisellä ja kokemisella!

Maanantai 30.7.2018 klo 11:53 - R.J.

Asioista tietäminen ei ole oikeastaan mitään.

Se mitä kohtaamme kokemuksen tasolla on kaikki!

Siispä älkäämme antako itsemme huijata itseämme paljolla tiedolla! Elämä on kokemista!

Voitko yhtyä tähän ajatukseen?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tietäminen, kokeminen, todellinen tieto,

Miten teen oikean valinnan?

Sunnuntai 29.7.2018 klo 23:02 - R.J.

Miten toimin, jotta päätökseni olisivat tuloksellisia?

Teenpä minkä päätöksen tahansa, tärkeintä on että olen luottavainen ja rauhan tilassa! Kun näin on, meidän oma sisäinen viisautemme tukee meitä! 

Siis valitsemiseni tässä maailmassa ei oikeastaan koskaan voi olla väärin, ainoastaan voin itse suhtautua omaan päätökseeni luottamuksella tai epävarmuudella!

Miksi näin on? 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valinta, päätös, oikea, väärä, rauha, pelko, luottamus, epävarmuus

Ajatuksia Helsingin.Sanomissa olleen krjoituksen herättämänä

Sunnuntai 15.7.2018 klo 16:43 - R.J.

Älä usko silmiäsi

(ajatuksia kirjoituksesta  H.S. 15.7.2018 Saska Saarikoski)

Kirjoitus Helsingin Sanomissa laittaa meidät ajattelemaan monia asoita uudesta näkökulmasta. Asiat eivät juurikaan ole sitä miltä näyttävät.

Ne kuvaavat sitä miltä esittäjät haluaisivat niiden näyttävän ja Professori B. Holmström viittaa, että olisi tiedettävä ”keneltä odotetaan aplodeja”. Tämä odotus on se rajoitus, johon on samassa kirjoituksessa aiemmin viitattu. (”Ajatellaan että luovuus tulee vapaudesta. Se on se fundamentaalinen harhakäsitys. Luovuus syntyy haasteista, rajoituksista ja kysymyksistä.”) ”Luovuus ei synny vapaudesta vaan rajoituksista”.

Haluan lisätä, että luovuus tulee uskalluksesta tajuta rajat ja erityisesti rajoittavani itseäni omien lähtökohtieni tähden. Kun olen valmis katsomaan niitä, on mahdollista vapautua omista, itse tehdyistä muureista. Sen jälkeen en enää arvioi keneltä aplodit tulevat!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Älä usko silmiäsi, Saska Saarikoski, luovuus, vapaus, epäsymmerinen informaatio,

Mitä tarkoittaa ajatus, joka kertoo pelastuksen tulevan itseltäni!

Perjantai 13.7.2018 klo 21:47 - R.J.

Jokainen meistä toivoo mieleensä rauhaa, pelotonta levollista tilaa. Onko se mahdollista?

Olen uudelleen ja uudelleen toistanut itselleni ajatusta miten valitsen itse mieleni tilan. Voin sen opetella ja käyttää sitä. Emme ole ympäröivän maailman uhreja vaan voimme valita rauhan tilan. Sitä neuvotaan meille monin tavoin, usein emme vaan huomaa sitä tai ota mahdollisuutta todesta. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rauha, vapaus, rauhattomuus, sairaus, pelko

Miten käytän mieleni viisautta valinnoissani itse?

Keskiviikko 4.7.2018 klo 16:34 - R.J.

Kun kirjoitin edellisen kirjoituksen, en huomannut, että olen itse juuri sellaisessa tilanteessa, jossa voi harjoitella valintaa. Olemme etsimässä uutta osoitetta itsellemme ja vaihtoehtoja on paljon. Mikä niistä olisi oikea? Sen määrittäminen etukäteen on vaikeata. 

Nyt ajatus ohjautui kirjoitukseni perusteella siihen, että katsomme useita vaihtoehtoja. Tapa tehdä se, pitää olla juuri ilman arvolatausta, aluksi. Vain sillä tavalla kaikki vaihtoehdot tulevat näkyviin. (IOK:ssa sanotaan, että kaikki on samaa illuusiota. Siis oman mielen tekemää) Sen jälkeen annetaan mielelle l. intuitiolle aikaa. Mielenkiintoista nähdä mihin päädytään!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: intuitio, luottamus, valinta,

Miten käytämme mielemme viisautta?

Keskiviikko 4.7.2018 - R.J.

Miten valitsemme oikein? Ihmeiden Oppikurssi kehtottaa meitä tekemään valintoja itsessämme olevan viisauden kanssa mieluummin kuin pelkästään oman egomme kanssa. Miten tiedämme valitsevamme oikein? Siihen on vastauksena mikä on mielentilamme päätöksen jälkeen. Jos olemme rauhan tilassa asiat menivät parhaalla mahdollisella tavalla.

Käytännössä se tarkoittaa seuraavaa:

Valintatilanteessa katselemme kaikkia vaihtoehtoja ominaisuuksineen ensin ilman arvolatauksia emmekä varsinaisesti esimerkiksi kommentoi asoita eikä niiden ominaisuuksia. Emme edes itsellemme!

Tämän jälkeen annamme omalle intuitiolle aikaa ja rauhoitamme tilanteen parhaan kykymme mukaan. Annamme asian hetken vain olla.

Mielemme työskentelee avuksemme ja sitä voisi kutsua vaikka intuitioksi.

Kun palaamme uudelleen asiaan on se jäsentynyt mielessämme ja ratkaisujen tekeminen on helpon oloista. Tärkeät asiat ovat päällimmäisenä ja usein löytyy jotain mitä alunperin ei edes tullut mieleen. Mielessämme on enemmän viisautta kuin ymmärrämme! Miksi emme siis käyttäisi sitä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Intuitio, päätöksenteko, valinta, mielenrauha

Helsingin Sanomien kirjoitus Uusi mies avaa sitä ajatusta mistä nämä sivut ovat syntyneet!

Sunnuntai 1.7.2018 klo 13:26 - R.J.

Uusi mies! Mitä se on? Omien ajatusteni tavoitteena olisi olla mieleltään vapaana oleva ihminen ja siten rauhantilassa oleva iloinen lähimmäinen kenelle tahansa.

HS:n kirjoituksen otsikossa viitataan valtaan sekä ongelmaan samanaikaisesti. Miehen valta on kuvitelma, jota hän ei itse ymmärrä. Miksi mies olisi ongelma? Siksi että emme ymmärrä niitä mekanismeja, jotka ohjaavat käyttäytymistämme arjen tilanteissa. Mies ei ole sen suurempi ongelma kuin nainenkaan. Molemmat haikailevat mielenrauhan tilaa luullen samanaikaisesti, että toinen on sen este. Molemmat ovat epävarmuuden tilassa mutta eivät huomaa, että se onkin heissä itsessä eikä toisessa. Pitäisikin katsoa mikä omassa mielessä estää rauhan tilan!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: roolit, yleistykset, sidonnaisuus odotuksiin, pelko, valta, mielenrauha

Mitä me etsimme jokainen päivä?

Lauantai 30.6.2018 klo 10:00 - R.J.

Me etsimme mielenrauhaa ja -vapautta. Siis olotilaa, jossa koemme kaiken olevan hyvin, jossa emme tarvitsisi mitään lisää! Onko sitä tilaa mahdollista löytää?

On, ainakin hetkittäin! Ajatellaampa vaikka lomaa tai ainakin sen alkua, jossa ei ole ajatuksena muuta kuin, että tänä aamuna herätessä ollaan ja kuunnellaan mitä kuuluu. Kuunnellaan ääniä ja sen lisäksi annetaan myös mielen olla levossa. Juuri siinä hetkessä ei ole mitään odotuksia, vain ollaan ja annetaan kaiken muun olla juuri kuin se on!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: mielenvapaus, mielenrauha, rakkaus, rakkauden pyyntö,

Rakkauden raiteilla mielenvapaus H.S.21.6.2018

Lauantai 23.6.2018 klo 14:14 - R.J.

Mitä kohden kuljemme elämässämme? Huomaamattamme kuljemme kohti suurempaa vapauden tilaa!

Se tarkoittaa, että meitä viehättää vapaus – haluamme pois pakosta. Tavalliseen elämäämme sisältyy kaikenlaista pakonomaista toimintaa, kuten vanhempien odotusten toteuttamista, opiskelua, työssä käymistä ym. Kaikkiin niihin liittyy ajatus, että ne ovat välttämättömiä toimia. Olemme jollain tavoin sidoksissa sellaiseen elämään. Se on tavallaan totta.

Voisimmeko asennoitua niihin toisin? Kyllä! - Se vaatii opettelua ja mielen muutosta! Manuela Bosco kertoo miten hänen urheilu-uraansa siivitti isän luottamus hänen kykyihinsä mutta kun isä ei enää ollut läsnä hänen piti alkaa etsiä luottamusta itse. Hän oli riippuvainen isän luottamuksesta.

Samalla tavoin Tuure Kilpeläinen on joutunut etsimään omaa luottamustilaansa isänsä jälkeen. Isä oli esimerkkinä järjestelmällisen tarkka, mutta sekään ei elämässä ratkaise.

Se, että etsimme vapautta, ei tarkoita, että emme tekisi työtä tai jotain muuta elääksemme. Mutta se tarkoittaa, että suhtaudumme asioihin eri tavoin. Emme ajattelisi niitä pakkoina,vaan mahdollisuuksina antaa itsellemme iloa ja onnistumisen kokemuksia. Meitä ei kukaan muu pakota mihinkään kuin me itse, mutta voisimme valita myös toisin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Manuela Bosco, Tuure Kilpeläinen, vapaus, luottamus, ilo,

Onko digipalvelu oikeastaan palvelu?

Sunnuntai 17.6.2018 - R.J.

Heräsi kysymys edellisen kirjoituksen avaamana: Onko digipalvelu oikeastaan palvelu ollenkaan?

Vastaan siihen, että ei ainakaan perinteellisessä mielessä koska palveluun kuuluu aina kohtaamisen elementti sekä molemminpuolisen hyväksymisen ajatus! Digipalvelussa kohtaaminen on välillinen, ei välitön, ja hyväksymisen ajatus jää epävarmaksi koska se tapahtuu osittain vasta jälkikäteen!

Epävarmuus johtuu nyös palvelun teknisestä monimutkaisuudesta ja liittyy käyttäjän kokemaan epävarmuuteen omasta osaamisestaan. Harva järjestelmä kuittaa hyväksymisen heti sekä usein jää epävarmaksi käytetyn vaihtoehdon esimerkiksi kustannus tai muu vaikutus (julkisuus, yhteyden mahdollinen jälkikäyttö yms.)

Mitä siihen tarvitaan lisää?

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: digipalvelu, äppi, automaatti, sähköinen palvelu

Mitä lomamatkalla voi tapahtua ja mitä siitä voi oppia!

Lauantai 16.6.2018 klo 12:59 - R.J.

Olimme viime viikolla mielenkiintoisella matkalla toisenlaisen kulttuurin piirissä, arabikulttuurissa. Matkamme suuntautui Abu Dhabiin ja Dubaihin

Matkalla näimme moskeijoja ja upeita pilvenpiirtäjiä sekä kauppakeskuksia. Tientenkin myös basaareja myyjineen. Mikä vaikutti meihin eniten? - Omat ajatuksemme näkemästämme! - Näimme kauniisti tehdyn moskeijan, jonka rakentamiseen oli kulunut aikaa. Lopputulos oli upea suurine mattoineen ja riippuvine kattokruunuineen. Näimme maailman korkeimman pilvenpiirtäjän valoineen ja upeine vesisuihkuesityksineen, suurimman ostoskeskuksen jne.

Nuo kaikki nähtävyydet kertovat ajatuksesta saavuttaa hyväksyminen, olla jollain tavoin pidetty ja arvostettu, kohtaamisen arvoinen.

Vanhaakin näimme ja koimme. Kävimme vanhantyylisessä basaarissa ja pysähdyimme jopa kohtaamaan kauppiaita. He olivat aktiivisia – taisivat olla meidän mielestämme jopa hyökkääviä. Meidän on työlästä hyväksyä noin aktiivinen tapa toimia. Mutta hekin, basaarikauppiaat, pyysivät meiltä hyväksymistä pyytämällä, että ostaisimme jotain. Mutta onko ehdottomasti ostettava. Visainen kysymys!

Olen arvellut, että ei tarvitse ostaa mutta on kohdattava tuo kauppaa pyytävä ihminen. Hän on kuin minä itse, joka myös pyydän hyväksymistä.

Meidän kulttuurissamme ajatellaan helposti, että emme saa käyttää toisen aikaa, jos emme osta. Siis vältämme kohtaamista. Se voikin olla veruke, jolla selitämme kyvyttömyyttämme tai haluttomuuttamme aitoon vuorovaikutukseen.

Haluttomuus kohdata toinen tulee esiin myös siinä miten osaamme ja haluamme ottaa vastaan apua. Me korostamme omaa vastuutamme, joka kyllä on oikein mutta avunpyyntö on käsittämässämme maaillmassa väistämätön tarve. Erityisesti se tulee vastaan meidän monimutkaisesi muodostuneessa yhteiskunnassa jatkuvasti muuttuvine digipalveluineen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Nähtävyydet, maailman suurin, maailman korkein, hyväksymisen pyyntö

"Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan"

Torstai 24.5.2018 klo 19:59 - R.J.

25.5.2018 Helsingin Sanomissa ollut kirjoitus ”Sanat kuin nyrkit” innoitti kirjoittamaan seuraavaa.

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan”

Useimmat ovat kuulleet tämän sanonnan! Mitä se sitten tarkoittaa? Ensin tietenkin ajatus kulkee niin, että jos huudan tai teen mitä tahansa niin siihen tulee vastine ”metsästä”. Siis oma tekemäni tai ajatteluni saa aikaseksi vastineen, äänen tai muun reaktion.

Kun puhutaan väkivallasta niin päällimmäisenä nousee aina ajatus syyllisestä ja uhrista. Äärimmäisenä ilmaisuna ajatellaan narsistia ja sen uhria. Ovatko roolit näin selviä? Eivät ne ole! Molemmilla on roolinsa ja molemmilla on mahdollisuus vaikuttaa tapahtumiin. Miksi sitten ei ole helppo muuttaa toimintaansa ja siten vapautua vaikutuksista?

Itsessä olevaa pelkoa ei ole helppo kohdata. Sen siirtää itsensä ulkopuolelle jos mahdollista.  Pelolle etsitään kohde. Mikä tahansa kelpaa, ihminen, esine tai vaikkapa organisaatio. Molemmilla osapuolilla on tarve löytää kohde ja se tapahtuma on tavallaan sama molemmilla, vain tapahtuma syntyy eri suunnasta. Molemmilla on mielessä pelko, joka pyrkii tulemaan näkyväksi. Jotta siitä voitaisiin päästä eroon, se on saatava näkyväksi eli on etsittävä kohde, joka aiheuttaa meissä reaktion.

Mielessä oleva pelko ohjaa toimintaamme ilman että aluksi tajuamme sitä. Me mahdollisesti ihmettelemme miksi toimimme joskus kummallisella tavalla. Syynä on useimmiten tiedostamaton ja torjuttu pelko.

Sen näkyväksi saaminen on meidän mahdollisuutemme irrottautua vääränlaisista sidonnaisuuksista. Jos vielä opettelemme anteeksiantavaa mieltä niin vältymme siltä pelolta, joka jäisi jäljelle jos pelkästään ”pakenisimme” tilanteesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, Sanat kuin nyrkit, syyllinen, uhri,

Luovu pelosta!

Sunnuntai 13.5.2018 klo 0:04 - R.J.

Katsoin Euroviisuja ja se Saaran biisin viesti kuulosti hyvältä!

Pelko on meidän oma (ei siis luojamme meihin asettama) ajatuksemme ja voisimme luopua siitä kuten Euroviisuissa esitti Saara Aalto!

Upea esitys häneltä ja upea viesti jokaiselle opittavaksi. Tee parhaasi ilman pelkoa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: pelko, Euroviisut, Saara, luovu pelosta

Työn syvempi merkitys. Jatkoa edelliseen kirjoitukseen

Tiistai 8.5.2018 klo 17:50 - R.J.

Millaisen työn olen ja olet valinnut? Luultavasti osa meistä on valinnut sopivan, mutta on niitäkin, jotka ovat "joutuneet" jonnekin työhön. Jos se ei tunnu sopivalta, eikä se anna mitään, kannattaisi harkita elämänmuutosta.

Kun itse lopetin varsinaisen työurani en uskonut itse, että kaipaisin työhön. En sinne varsinaisesti kaipaakaan vaan ainoastaan niiden ihmisten kohtaamisen takia tekisin ja teenkin koko ajan asioita. Se on se arvokkain osa olemista ja elämistä. Siinä saan näkyviin itsestäni monia asioita, hyviä mutta myös anteeksiannettavia. Näin on mahdollisuus kohdata se mitä me itseasiassa usein yritämme välttää. Kun sen oivaltaa ja opettelee kohtaamaan elämän kulku on mielenvapautta kohden! Jokaisen kohtaamisen jälkeen voisin lainata äitini sanat meidän keskustelujemme jälkeisenä päivänä: Kiitos, tänään on taas kevyempi päivä!

Työ on monille meille hyvä veruke kohdata ihmisiä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Ihmiset, kohtaaminen, mieli, mielen tuuletus, hyvinvointi

Työn syvempi merkitys!

Sunnuntai 6.5.2018 klo 21:22 - R.J.

Mikä voisi olla työnteon syvällisempi merkitys kuin pelkästään ulkoinen tulostavoite?

Tämä kysymys nousi itselleni esiin 5.5.2018 kun Helsingin Sanomien pääkirjoitus arvioi sivistyksen, teknologian ja työn suhdetta.

Koko elämä on arvoitus ja mitä meille täällä tapahtuu tuntuu tapahtuvan ilman meidän omaa vaikutustamme. Niin se ei kuitenkaan ole, vaan tapahtuu se mihin kohtaamisemme toisten kanssa meidät johtaa. Kohtaaminen on kommunikointia ja siihen käytetty aika työstää meidän mieltämme. Ehkä sitä voisi sanoa sivistymiseksi. Sitä tapahtuu muuallakin kuin varsinaisissa oppilaitoksissa – kaikki tunnemme ihmisiä, joiden koulutus on vaatimaton, mutta asenne asioihin sivistynyt.

Tehokkuuden vaatimus pyrkii lyhentämään kohtaamisten kommunikointia tehokkuuden nimissä ja siten estää meitä syventymästä omaankaan mielen-maailmaamme, jonka perusteella teemme valintoja.

Siksi olisi tärkeä nähdä työtilanteet erinomaisena kouluttautumismahdollisuuksina. Se on vähintään yhtä tärkeätä meidän mielenhyvinvointimme kannalta kuin taloudellinen tehokkuus. Me saisimme silloin arkipäivässämme työstää mieltämme, emmekä joutuisi hakemaan aina ulkoista asiantuntija-apua. Voitaisiin sanoa että se on tehokasta kun mielemme hoituu tavallisessa arkipäivässä.

Näin voi sanoa, että yksi työn syvemmistä merkityksistä on mielemme hyvinvoinnista huolehtiminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, työn merkitys, teknologia, mielenterveys, hyvinvointi, tehokkuus

Mitä ajatus kiitollisuudesta on?

Sunnuntai 29.4.2018 klo 21:03 - R.J.

Kiitollisuus!

Aamiaispöydässä keskustelimme kiitollisuudesta! Mitä se on ja miten ilmennämme sitä?

Samalla tavalla kuin muutenkin me liitämme asioihin omia arvolatauksiamme – ihan huomaamattamme – liitämme kiitollisuuteenkin niitä.

Koemme helposti, että meidän tulee olla kiitollisia. Se sisältää syyllisyyden, jonka olemme omaksuneet siksi, että meillä ylelisesti ottaen on kaikki hyvin.

Yhtä hyvin siihen voi liittyä odotus, joka sekin on turha.

Ollaan kiitollisia nyt niin silloin kiitollisuus on samalla anteeksianto, rukous ja rakkauden osoitus.

Kaikki odotuksemme ja syyllisyytemme ovat meidän elämämme esteitä, joita emme tajua. Niistä luopumalla vapautemme lisääntyy! Silloin voimme olla kiitollisia nyt!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kiitollisuus, anteeksianto, odotus, syyllisyys, nyt hetki

Miksi koemme tulevamme väärinkohdelluksi?

Sunnuntai 15.4.2018 klo 13:46 - R.J.

Kuuntelin tänä aamuna Kenneth Wapnikcin luentoa Ihmeiden Oppikurssista ja päällimmäisenä jäi mieleen seuraava kysymys:

Miksi koemme, että meitä voidaan kohdella väärin?

Siksi että haluamme niin! Onko tuo totta, tekee mieli kysyä!

Olemme siis valinneet itsellemme sellaisen roolin. Haluamme, siis meidän ajateltu persoona haluaa, esittää viatonta ja siirtää sillä tavalla tiedostamaton syyllisyytemme ulkopuolellemme, siis muiden, kannettavaksi. Ihmeiden Oppikurssi opettaa, että se on tarpeetonta koska voimme oppia luopumaan syyllisyyden aiheuttamista pelon reaktioista. Se tapahtuu uskaltamalla tuoda näkyviin ne syyt, jotka koemme syyllistävinä. Silloin meidän ei tarvitse olla pelokkaita siitä, että ne tulisivat näkyviin ulkopuolisten tapahtumien laukaisemina. Voisimme katsella ympärillä olevaa maailmaa rauhallisin mielin. Siis emme yrittäisi olla jotain muuta kuin oma itsemme.

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: syyttömyys, syyllisyys, kokemus, anteeksianto, rauhantilan saavuttaminen, pelko

Haluatko eroon narsistista vai narsismista?

Tiistai 3.4.2018 klo 15:27 - R.J.

Haluatko eroon narsistista vai narsismista?

Miten vapautua koko ajatuksesta ja vapautua samalla siihen liittyvästä pelosta!

Tule kuulemaan ja keskustelemaan Era Novan saliin torstaina 19. päivänä huhtikuuta klo 16.30 – 18.00

Ihmeiden Oppikurssi: Ulkopuolellasi ei ole mitään!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Era Nova sali, keskustelu, narsismi vai naristi, vapautuminen

Miksi haluamme nähdä ja lukea uutisia

Perjantai 9.3.2018 - R.J.

Alfa TV:n ohjelmassa Käännekohtia Taavi Vartia haastatteli toimittaja, kirjailija Juha Veli Jokista.

Siinä Jokinen kertoi toimittajan näkökulmaa työhönsä ammattina sekä henkilökohtaisena kokemuksena.

Ohjelmasta avautui minulle muutama ajatus!

Olemme kiinnostuneita uutisista koska haluamme tiedostamattamme peilata omaa elämäämme tätä kollektiivista elämäämme vasten. Peilata!

Olemme tiedostamattamme kiinnostuneita siitä mikä meidän elämämme tavoite eli totuus siitä on. Sehän on mielenrauhan saavuttaminen (kaiken hyväksyvä rakkaus) ja käytetään ilmausta ”totuus”. Katselemalla ympärillemme työstämme omaa maailmaamme!

Niin kauan kun annamme asioille merkityksiä (itse valittuja) teemme omasta maailmastamme sitä mitä koemme totena.

Kun alamme oivaltaa että tapahtumien arvo tulee omasta arvolatauksestamme alamme vapautua meitä rasittavista asioista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Käännekohtia, Alfa TV, arvolataus, peilata, vapautua

Vanhemmat kirjoitukset »