Mitä todellisuus on?

Haluammeko kokea vapautta?

Lauantai 13.11.2021 klo 8.11 - R.J.

Omat odotuksemme rajaavat elämämme! Vain luopumalla odotuksista voimme kokea vapauden.

Odotuksista luopuminen vaatii luottamusta että meistä pidetään huolta. Tavallaan meille on opetettu se sanonnassa: “elämä kantaa”. Olemmeko uskaltaneet soveltaneet sitä omaan elämäämme onkin toinen juttu.

Tässä maaillmassa meille tarjotaan monenlaisia asioita haluttavaksi, uratavoitteita, tavaroita, mainetta jne. Voimme tarttua niihin, monet niistä ovat tavallaan myönteisiä. Niistä ei kuitenkaan tarvitse tehdä mielen vankilaa. Annetaan niiden tulla ja tapahtua jos ja kun "kohdalle sattuu". Iloitaan niistä myös! Ne ovat kuin arkipäivän ihmeitä.

Voinko valita itselleni jotain todelliseksi?

Tiistai 4.5.2021 klo 19.39 - R.J.

Katselen tänään digimaailmaa, jossa pidän blogiani ja sen tilastoja, jotka väittävät että näillä sivuillani olisi hieman yli sata lukijaa keskimäärin jokaisena päivänä. Olen hämmästynyt ja samalla yritän arvioida digitilastojen luotettavuutta. Ehkä siellä on kävijöita noin paljon ja kun ajattelen sen olevan totta, on se minulle totta. Onko se totta kenellekään muulle onkin jo eri asia.

Olen alkuperäisesti ajatellut että tavoitteena eivät olekaan suuret luvut vaan joidenkin oivallusten muistiinlaitto. Siten niistä voi olla jollekin iloa, joka on mahdollista tässä elämässä samalla tavalla kuin mielenrauhakin.

Ilon kokeminen vai tuloksen saavuttaminen

Lauantai 28.3.2020 klo 21.33 - R.J.

Tänään, koronaviruksen aiheuttaman hämmennyksen keskellä näyttävät monet asiat toisenalaisilta kuin tavallisesti. Niihin sisältynyt arvolataus on muuttunut. Olen saanut seurata läheltä opetuksen muutosta, joka on tapahtunut todella nopeasti, miltei yhdessä yössä. Se on vaatinut opettajilta, lapsilta ja vanhemmilta joustavuutta ja rohkeutta mukautua uuteen tilanteeseen.

Luen HS:n sivuilta miten opetusministeri rohkaisee armollisuuteen opetustavoitteiden suhteen ja muistuttaa vanhempia, että lapsethan ne koulua käyvät.

Samassa lehdessä on juttu valmentajasta, joka on valmentanut urheilujoukkueen lajinsa kärkeen. Valmennus on aiheuttanut keskustelua mikä on kohtuullista ja mikä asiatonta urheilijoiden patistelua.

Onko menestys ja tavoitteiden saavuttaminen ensiarvoista? Mitä kaikkea sen varjolla voidaan tehdä?

Millaisia eroja voi saavutuksilla olla? Opettajat “tavoittelevat” tilannetta, jossa saavutetaan vähintään se mitä ohjeissa on määritelty, mutta tietenkin huippusaavutukset, yli muodollisen tavoitteen ovat toivottavia. Erityisesti huippu-urheilu hakee menestystä, jonka eteen tehdään määrätietoista työtä.

Mikä on ero sen välillä, että huipputulos syntyy oikein mitoitetun toiminnan tuloksena ja sen, että keskitytään yksinomaa tuloksen parantamiseen. Uskon että ero on siinä mielentilassa jossa saavutukset syntyvät!

Kaiken toiminnan tulisi sisältää ilon kokeminen! Jos toiminnassa on ilo mukana, se tukee opettelua ja opetusta, motivoi osallisia ja tavallaan kutsuu muitakin osallistumaan! Jos taas tavoite on suorituskeskeinen, se sisältää ajatuksen tavoitteesta olla erityinen, parempi.

Jokainen meistä opettaa koko ajan itseään! Omaksumme asioita tai sitten ei, teemme itse valinnat. On helpompi liittyä ilon pitoon kuin itsensä piiskaamiseen. Lapset eivät ole useinkaan vielä omaksuneet jälkimmäistä ja oppimisen ensimmäinen tavoite tulisikin olla uteliaisuuden ja löytämisen ilon kasvattaminen jopa ennen varsinaista oppisaavutusta. Uteliaana he tulevat aina löytämään elämälleen sopivat polut!

Rakkauden raiteilla mielenvapaus H.S.21.6.2018

Lauantai 23.6.2018 klo 14.14 - R.J.

Mitä kohden kuljemme elämässämme? Huomaamattamme kuljemme kohti suurempaa vapauden tilaa!

Se tarkoittaa, että meitä viehättää vapaus – haluamme pois pakosta. Tavalliseen elämäämme sisältyy kaikenlaista pakonomaista toimintaa, kuten vanhempien odotusten toteuttamista, opiskelua, työssä käymistä ym. Kaikkiin niihin liittyy ajatus, että ne ovat välttämättömiä toimia. Olemme jollain tavoin sidoksissa sellaiseen elämään. Se on tavallaan totta.

Voisimmeko asennoitua niihin toisin? Kyllä! - Se vaatii opettelua ja mielen muutosta! Manuela Bosco kertoo miten hänen urheilu-uraansa siivitti isän luottamus hänen kykyihinsä mutta kun isä ei enää ollut läsnä hänen piti alkaa etsiä luottamusta itse. Hän oli riippuvainen isän luottamuksesta.

Samalla tavoin Tuure Kilpeläinen on joutunut etsimään omaa luottamustilaansa isänsä jälkeen. Isä oli esimerkkinä järjestelmällisen tarkka, mutta sekään ei elämässä ratkaise.

Se, että etsimme vapautta, ei tarkoita, että emme tekisi työtä tai jotain muuta elääksemme. Mutta se tarkoittaa, että suhtaudumme asioihin eri tavoin. Emme ajattelisi niitä pakkoina,vaan mahdollisuuksina antaa itsellemme iloa ja onnistumisen kokemuksia. Meitä ei kukaan muu pakota mihinkään kuin me itse, mutta voisimme valita myös toisin.

Mitä "realistinen" ajattelu tarjoaa?

Sunnuntai 12.3.2017 - Raimo Julkunen

Mitä on olla ”realisti” tässä maailmassa? Mitä saavutamme olemalla realisteja?

Ajattelemme saavuttavamme jotain mikä on todennäköistä, joka ei sisällä epävarmuuksia eikä pettymyksiä. Itse asiassa emme halua kohdata sitä mitä ehkä voisi tapahtua. Se tuntuu pelottavalta. Varsinkin se pettymys ja olotila, jossa ei tunnu olevan ”varmuutta”, turvaa!

Mitäpä jos antaisimme itsemme olla vapaita realismista! Se saattaisi sisältää jotain sellaista mikä toisi meille iloa? Emmekö haluaisi sitä mahdollisuutta. Uskaltaisimmeko valita ”realistisen tavanomaisuuden” sijasta vapauden?

Ajattelepa mitä silloin voisi tapahtua?