Näkökulma narsismiin!

Narsismi on uni erillisyydestä.

Osallistuttuani erilaisiin narsismia käsitteleviin koulutustilaisuuksiin, tutustuin myös aihetta käsitteleviin kirjoihin ja havaitsin, että aihe on hankala. Yhteisenä piirteenä kaikissa esityksissä on ollut, että voitaisiin tehdä vain vähän niiden hyväksi, jotka tuntevat itsensä uhreiksi ja vielä vähemmän niiden, joiden ajatellaan olevan syyllisiä.


Mistä oikein on kysymys? Jos me olemme nimittäneet itsellemme onnemme esteen, se muuttuu todeksi! Mutta haluammeko sitä todella. Haluammeko itsellemme “vihollisen”, jonka perusteella määrittelemme itsemme ja annamme hänen ohjata omaa maailmaamme? Tuskin se on meidän toiveemme mukaista mutta niin siinä helposti käy. Riittäisikö, että koemme narsismin tilannekohtaisena ja sen perusteella huomaisimme käyttäytyvämme itsemme kannalta vahingollisesti. Hetkellistä tilannetta on helpompi itse katsoa eikä siihen ei tarvitse lukittua. Voimme jättää sen taaksemme ja antaa sen anteeksi itsellemme. Samalla opetamme itseämme ja muita siitä, että meitä ei voi vahingoittaa, jos emme itse sitä salli (Ihmeiden Oppikurssi). Myös meidän luulemamme "vihollinen" voi oppia tämän saman koskemaan itseään esimerkkimme tavoin.


Näin ajatellen ei ole peruuttamatonta narsistia eikä siten pelon tilaa, josta ei voisi vapautua! Tällöin myös ne pelot, joita molemmilla osapuolilla on, eivät ole estämässä mahdollisuutta mielenrauhaan.

Katso Irti narsismista narsismista ohjelma!