Mitä todellisuus on?

Mikä on todellista tehokkuutta omassa elämässämme?

Sunnuntai 24.3.2019 klo 11.50 - R.J.

Mikä on todellista tehokkuutta omassa elämässämme?

Löysin laatikosta mielenkiintoisen tekstin ja ihmettelin mistä se oli peräisin. Jäljitettyäni selvisi että tämä kysymys nousi itselleni esiin 5.5.2018 kun Helsingin Sanomien pääkirjoitus arvioi tiedon, sivistyksen, teknologian ja työn suhdetta.

Koko elämämme on meille arvoitus! Luulemme, että se mitä meille elämässämme tapahtuu, tapahtuu ilman meidän omaa vaikutustamme. Niin se ei kuitenkaan ole, vaan tapahtuu se, mikä mielessämme kohtaamisiamme ohjaa. Kohtaaminen on kommunikointia ja sen tulkintaa. Ja me valitsemme itse tulkintamme.

Tehokkuuden ulkoinen vaatimus pyrkii lyhentämään kohtaamisten kommunikointia tehokkuuden nimissä ja siten vaikeuttaa meitä syventymästä omaan mielenmaailmaamme, jonka perusteella kuitenkin teemme valintoja.  

Olisi tärkeä nähdä kaikki kohtaamiset, työtilanteetkin ja siinä tapahtuva vuorovaikutus erinomaisena kouluttautumistilanteena. Mahdollisuutena, jossa saisimme tavallisessa arkipäivässämme työstää mieltämme, eikä tarvitsisi hakea läheskään aina ulkoista asiantuntija-apua. Voitaisiin sanoa, että on tehokasta, kun mielemme hoituu tavallisissa tilanteissa, kun sille annetaan tilaa, siis aikaa!  Se on vähintään yhtä tärkeätä meidän mielenhyvinvointimme kannalta kuin pelkkä aikaan sidottu näennäinen taloudellinen tehokkuus.

Voidaan sanoa, että yksi työn syvemmistä mahdollisuuksista ja merkityksistä on mielemme hyvinvoinnista huolehtiminen. Samoin toimintamme tärkein tehokkuuden mittari ei olekaan ulkoiset aikaansaannokset vaan se millä mielellä teemme asioita.

Hoitakaamme asioitamme ja työtämme hyvällä mielellä niin työn saavutukset palkitsevat meitä parhaalla mahdollisella tavalla!

Työn syvempi merkitys. Jatkoa edelliseen kirjoitukseen

Tiistai 8.5.2018 klo 17.50 - R.J.

Millaisen työn olen ja olet valinnut? Luultavasti osa meistä on valinnut sopivan, mutta on niitäkin, jotka ovat "joutuneet" jonnekin työhön. Jos se ei tunnu sopivalta, eikä se anna mitään, kannattaisi harkita elämänmuutosta.

Kun itse lopetin varsinaisen työurani en uskonut itse, että kaipaisin työhön. En sinne varsinaisesti kaipaakaan vaan ainoastaan niiden ihmisten kohtaamisen takia tekisin ja teenkin koko ajan asioita. Se on se arvokkain osa olemista ja elämistä. Siinä saan näkyviin itsestäni monia asioita, hyviä mutta myös anteeksiannettavia. Näin on mahdollisuus kohdata se mitä me itseasiassa usein yritämme välttää. Kun sen oivaltaa ja opettelee kohtaamaan elämän kulku on mielenvapautta kohden! Jokaisen kohtaamisen jälkeen voisin lainata äitini sanat meidän keskustelujemme jälkeisenä päivänä: Kiitos, tänään on taas kevyempi päivä!

Työ on monille meille hyvä veruke kohdata ihmisiä!

Työn syvempi merkitys!

Sunnuntai 6.5.2018 klo 21.22 - R.J.

Mikä voisi olla työnteon syvällisempi merkitys kuin pelkästään ulkoinen tulostavoite?

Tämä kysymys nousi itselleni esiin 5.5.2018 kun Helsingin Sanomien pääkirjoitus arvioi sivistyksen, teknologian ja työn suhdetta.

Koko elämä on arvoitus ja mitä meille täällä tapahtuu tuntuu tapahtuvan ilman meidän omaa vaikutustamme. Niin se ei kuitenkaan ole, vaan tapahtuu se mihin kohtaamisemme toisten kanssa meidät johtaa. Kohtaaminen on kommunikointia ja siihen käytetty aika työstää meidän mieltämme. Ehkä sitä voisi sanoa sivistymiseksi. Sitä tapahtuu muuallakin kuin varsinaisissa oppilaitoksissa – kaikki tunnemme ihmisiä, joiden koulutus on vaatimaton, mutta asenne asioihin sivistynyt.

Tehokkuuden vaatimus pyrkii lyhentämään kohtaamisten kommunikointia tehokkuuden nimissä ja siten estää meitä syventymästä omaankaan mielen-maailmaamme, jonka perusteella teemme valintoja.

Siksi olisi tärkeä nähdä työtilanteet erinomaisena kouluttautumismahdollisuuksina. Se on vähintään yhtä tärkeätä meidän mielenhyvinvointimme kannalta kuin taloudellinen tehokkuus. Me saisimme silloin arkipäivässämme työstää mieltämme, emmekä joutuisi hakemaan aina ulkoista asiantuntija-apua. Voitaisiin sanoa että se on tehokasta kun mielemme hoituu tavallisessa arkipäivässä.

Näin voi sanoa, että yksi työn syvemmistä merkityksistä on mielemme hyvinvoinnista huolehtiminen.