Mitä todellisuus on?

Mikä on todellista tehokkuutta omassa elämässämme?

Sunnuntai 24.3.2019 klo 11.50 - R.J.

Mikä on todellista tehokkuutta omassa elämässämme?

Löysin laatikosta mielenkiintoisen tekstin ja ihmettelin mistä se oli peräisin. Jäljitettyäni selvisi että tämä kysymys nousi itselleni esiin 5.5.2018 kun Helsingin Sanomien pääkirjoitus arvioi tiedon, sivistyksen, teknologian ja työn suhdetta.

Koko elämämme on meille arvoitus! Luulemme, että se mitä meille elämässämme tapahtuu, tapahtuu ilman meidän omaa vaikutustamme. Niin se ei kuitenkaan ole, vaan tapahtuu se, mikä mielessämme kohtaamisiamme ohjaa. Kohtaaminen on kommunikointia ja sen tulkintaa. Ja me valitsemme itse tulkintamme.

Tehokkuuden ulkoinen vaatimus pyrkii lyhentämään kohtaamisten kommunikointia tehokkuuden nimissä ja siten vaikeuttaa meitä syventymästä omaan mielenmaailmaamme, jonka perusteella kuitenkin teemme valintoja.  

Olisi tärkeä nähdä kaikki kohtaamiset, työtilanteetkin ja siinä tapahtuva vuorovaikutus erinomaisena kouluttautumistilanteena. Mahdollisuutena, jossa saisimme tavallisessa arkipäivässämme työstää mieltämme, eikä tarvitsisi hakea läheskään aina ulkoista asiantuntija-apua. Voitaisiin sanoa, että on tehokasta, kun mielemme hoituu tavallisissa tilanteissa, kun sille annetaan tilaa, siis aikaa!  Se on vähintään yhtä tärkeätä meidän mielenhyvinvointimme kannalta kuin pelkkä aikaan sidottu näennäinen taloudellinen tehokkuus.

Voidaan sanoa, että yksi työn syvemmistä mahdollisuuksista ja merkityksistä on mielemme hyvinvoinnista huolehtiminen. Samoin toimintamme tärkein tehokkuuden mittari ei olekaan ulkoiset aikaansaannokset vaan se millä mielellä teemme asioita.

Hoitakaamme asioitamme ja työtämme hyvällä mielellä niin työn saavutukset palkitsevat meitä parhaalla mahdollisella tavalla!

Onko digipalvelu oikeastaan palvelu?

Sunnuntai 17.6.2018 - R.J.

Heräsi kysymys edellisen kirjoituksen avaamana: Onko digipalvelu oikeastaan palvelu ollenkaan?

Vastaan siihen, että ei ainakaan perinteellisessä mielessä koska palveluun kuuluu aina kohtaamisen elementti sekä molemminpuolisen hyväksymisen ajatus! Digipalvelussa kohtaaminen on välillinen, ei välitön, ja hyväksymisen ajatus jää epävarmaksi koska se tapahtuu osittain vasta jälkikäteen!

Epävarmuus johtuu nyös palvelun teknisestä monimutkaisuudesta ja liittyy käyttäjän kokemaan epävarmuuteen omasta osaamisestaan. Harva järjestelmä kuittaa hyväksymisen heti sekä usein jää epävarmaksi käytetyn vaihtoehdon esimerkiksi kustannus tai muu vaikutus (julkisuus, yhteyden mahdollinen jälkikäyttö yms.)

Mitä siihen tarvitaan lisää?

"Kukaan ei palvele vaikka maksan mielelläni"

Perjantai 22.9.2017 klo 14.10 - Raimo Julkunen

Luin tänään niin kuin monena muunakin päivänä Kauppalehteä! Se kirjoittaa tietenkin taloudesta ja tehokkuudesta ja hehkuttaa trendejä. Siinä vei kuitenkin huomioni teksti, joka on blogini otsikko! Mitä onkaan tehokkuus? Onko se todella sitä että jokaisen tulee omaksua kaikki ne järjestelmät mitä digitekniikka on tuonut tullessaan? Sitä kysyi Heikki Haapavaarakin kolumnissaan. On varmaa että digitekniikka auttaa monissa asioissa mutta ei kaikissa! Yksi päällimmäisistä myyteistä on se että kaikki haluavat palvelua netissä - eivät kaikki. Usein vedotaan että suurin osa asiakkaista valitsee nettipalvelun. Entä jos muu palvelu on kaukana, silloin joko ei ole palvelua tai on tyydyttävä nettipalveluun. Kyse ei varmaankaan ole pelkästään palvelujen tuottajien asenteesta vaan kaiketi myös meistä käyttäjien. Me emme nykyisin vaadi sitä mitä voisimme! Pitäisikö meidän ryhdistäytyä ja pitää huolta että oikeuksiamme ei väheksytä!!