Mitä todellisuus on?
"Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan"Torstai 24.5.2018 klo 19.59 - R.J. 25.5.2018 Helsingin Sanomissa ollut kirjoitus ”Sanat kuin nyrkit” innoitti kirjoittamaan seuraavaa. ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan” Useimmat ovat kuulleet tämän sanonnan! Mitä se sitten tarkoittaa? Ensin tietenkin ajatus kulkee niin, että jos huudan tai teen mitä tahansa niin siihen tulee vastine ”metsästä”. Siis oma tekemäni tai ajatteluni saa aikaseksi vastineen, äänen tai muun reaktion. Kun puhutaan väkivallasta niin päällimmäisenä nousee aina ajatus syyllisestä ja uhrista. Äärimmäisenä ilmaisuna ajatellaan narsistia ja sen uhria. Ovatko roolit näin selviä? Eivät ne ole! Molemmilla on roolinsa ja molemmilla on mahdollisuus vaikuttaa tapahtumiin. Miksi sitten ei ole helppo muuttaa toimintaansa ja siten vapautua vaikutuksista? Itsessä olevaa pelkoa ei ole helppo kohdata. Sen siirtää itsensä ulkopuolelle jos mahdollista. Pelolle etsitään kohde. Mikä tahansa kelpaa, ihminen, esine tai vaikkapa organisaatio. Molemmilla osapuolilla on tarve löytää kohde ja se tapahtuma on tavallaan sama molemmilla, vain tapahtuma syntyy eri suunnasta. Molemmilla on mielessä pelko, joka pyrkii tulemaan näkyväksi. Jotta siitä voitaisiin päästä eroon, se on saatava näkyväksi eli on etsittävä kohde, joka aiheuttaa meissä reaktion. Mielessä oleva pelko ohjaa toimintaamme ilman että aluksi tajuamme sitä. Me mahdollisesti ihmettelemme miksi toimimme joskus kummallisella tavalla. Syynä on useimmiten tiedostamaton ja torjuttu pelko. Sen näkyväksi saaminen on meidän mahdollisuutemme irrottautua vääränlaisista sidonnaisuuksista. Jos vielä opettelemme anteeksiantavaa mieltä niin vältymme siltä pelolta, joka jäisi jäljelle jos pelkästään ”pakenisimme” tilanteesta. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, Sanat kuin nyrkit, syyllinen, uhri, |
Työn syvempi merkitys!Sunnuntai 6.5.2018 klo 21.22 - R.J. Mikä voisi olla työnteon syvällisempi merkitys kuin pelkästään ulkoinen tulostavoite? Tämä kysymys nousi itselleni esiin 5.5.2018 kun Helsingin Sanomien pääkirjoitus arvioi sivistyksen, teknologian ja työn suhdetta. Koko elämä on arvoitus ja mitä meille täällä tapahtuu tuntuu tapahtuvan ilman meidän omaa vaikutustamme. Niin se ei kuitenkaan ole, vaan tapahtuu se mihin kohtaamisemme toisten kanssa meidät johtaa. Kohtaaminen on kommunikointia ja siihen käytetty aika työstää meidän mieltämme. Ehkä sitä voisi sanoa sivistymiseksi. Sitä tapahtuu muuallakin kuin varsinaisissa oppilaitoksissa – kaikki tunnemme ihmisiä, joiden koulutus on vaatimaton, mutta asenne asioihin sivistynyt. Tehokkuuden vaatimus pyrkii lyhentämään kohtaamisten kommunikointia tehokkuuden nimissä ja siten estää meitä syventymästä omaankaan mielen-maailmaamme, jonka perusteella teemme valintoja. Siksi olisi tärkeä nähdä työtilanteet erinomaisena kouluttautumismahdollisuuksina. Se on vähintään yhtä tärkeätä meidän mielenhyvinvointimme kannalta kuin taloudellinen tehokkuus. Me saisimme silloin arkipäivässämme työstää mieltämme, emmekä joutuisi hakemaan aina ulkoista asiantuntija-apua. Voitaisiin sanoa että se on tehokasta kun mielemme hoituu tavallisessa arkipäivässä. Näin voi sanoa, että yksi työn syvemmistä merkityksistä on mielemme hyvinvoinnista huolehtiminen. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Helsingin Sanomat, työn merkitys, teknologia, mielenterveys, hyvinvointi, tehokkuus |