Mitä todellisuus on?

Joulun läheisyys innoitti etsimään viisi vuotta vanhan kokemuksen kuulemastani laulusta!.

Keskiviikko 23.12.2020 klo 15.40 - R.J.

On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin (ulkopuolellasi ei ole mitään) kuuntelen (tiedämme että hiljaisuudesta kuuluu luojamme ääni)

 ja sanaton on sydämeni kieli. (vain kokemuksen kautta voi lähestyä todellista maailmaa)

Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen (tämän maailman pimeydessä näkyy Luojamme aina, vähintään valopisteinä)

ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli. (me tiedämme, vaikka emme muista mistä olemme tulleet, että ikuisuus on todellinen kotimme)

 

Näin sydämeeni joulun teen, (voin itse valitsen oman todellisuuteni) ja mieleen hiljaiseen

taas Jeesus-lapsi syntyy uudelleen. (Jeesuksen tuleminen on meidän oman mielemme valinta)

 

 

On jouluyö ja lumihuntuun pukeutunut maa (viittaus viattomuuteen)

kun yhtä puhdas itse olla voisin. (viittaus syyllisyyden kokemiseen ja anteeksiannon ja anteeksisaamisen tarpeeseemme)

Se ajatukset joulun tuntuun virittymään saa, (muisto ikuisesta rakkaudesta pyrkii tietoisuuteemme)

kuin harras sävel sisälläni soisi. (Luojamme kutsu rakkauteen)

 

Näin sydämeeni………..

 

On jouluyö, sen syvä rauha leijuu sisimpään, (anteeksianto)

kuin oisin osa suurta kaikkeutta. (muistikuva Isä-luojasta ja ikuisesta yhteydestä häneen ja täydelliseen rakkauteen)

Vain kynttilät ja kultanauhat loistaa hämärään,

vaan mieleni on täynnä kirkkautta (Toive mahdollisuudesta oivaltaa että kaikki onkin vain 'unta', jonka luulemme olevan totta mutta josta on mahdollista herätä)

 

Näin sydämeeni ………..

 

Miten voin helpottaa päätöksentekoa!

Tiistai 19.11.2019 klo 10.58 - R.J.

Tapasin ystäväni ja keskutelimme monista mieleemme liittynistä asioista. Tässä yksi kohtaamisen jälkeen syntyneistä ajatuksista:

                      Tehdessämme erilaisia päätöksiä kohtaamme itsessämme olevia rajoituksia. Rajoitukset ovat menneisyydessä omaksuttuja tapoja ja kokemuksia. Niiden voidaan ajatella ohjaavan meitä ja tekevän valinnoista hankalia koska emme ymmärrä niiden olemassaoloa emmekä kaikkea muutakaan mikä on tärkeätä ja oleellista.

Valinta ja päättämisprosessin voitaisiin sanoa olevan kaksivaiheinen:

 Ensimmäinen vaihe koskee valintoja lukemattomista mahdollisuuksista tai joskus vain kahden vaihtoehdon välillä. Voi olla todella vaikea valita. Tällöin helpottaa jos voi ensin tarkastella asioita ja antaa itselle aikaa (“nukkua yön yli”) ja antaa itsessä olevan syvän viisauden työskennellä hetken rauhassa, Lopputuloksena vastaus “valkenee” kuin itsestään. (Meissä on suurempikin viisaus kuin n.s. järki, joka sekin on tärkeä)

Toinen vaihe tulee vastaan kun jokin valinta vaatii toimenpiteitä. Jos huomaat että haluat siirtää toimenpidettä on se merkki hämmennyksestä  ja pelosta että onko tämä oikein. Tämä on sinulle suuri mahdollisuus tutkia pelkoasi. Pelko on tila, josta voi luopua. Kun sen tekee, se ei enää jatkossa huomaamattasi ohjaa elämää. Tärkeä asia on havaita pelko ja oivaltaa mahdollisuus luopua siitä!

P.S. Kannattaa harjoitella!