Luotammeko liikaa siihen mitä "realismi" meille on tarjoavinaan? Luotamme suunnitelmiin ja erityisesti työelämässä tarkkailemme ympäristöämme pelonsekaisin ajatuksin mitä tulee tapahtumaan. Mitä jos luottaisimme että meille on tarjolla riittävästi hyvää ja se on ainoa ajatuksemme. Emme anna millekään pelon ajatukselle voimaa. Annamme itsellemme mahdollisuuden vapauteen ja iloon olla ilman jatkuvaa suorittamisen pakkoa!